Sosiaalinen sukellusvene -blogissa uusi teksti: Näyttää hyvältä, mutta kun se avaa suunsa...

Mikko kirjoittaa uusimmassa Markkinointi&Mainonta-postauksessaan organisaatioiden äänensävyn tärkeydestä ja siitä, kuinka sen jalkauttaminen sosiaaliseen mediaan tuntuu olevan erityisen haastavaa. Suomesta ei löydy kovin montaa tässä asiassa esimerkillistä organisaatiota, vai löytyykö? Kerro vinkkisi kommenttiboksissa! Lue Mikon koko kirjoitus tästä.

Mikko ja jatkossa myös Richard kirjoittavat säännöllisesti Sosiaalinen sukelluvene -blogiin Markkinointi&Mainonta-verkkosivuilla ajankohtaisista sosiaalista mediaa koskevista ilmiöistä. Lue tähän asti julkaistuja kirjoituksia tästä.

Facebook ja julkaisujen näkyvyys

Facebookin uutisvirran julkaisujen näkyvyyttä koskevista muutoksista on kohuttu viime aikoina paljon. Muutokset ovat olleet tiedossa jo hetken aikaa, kun Facebookin käyttämä algoritmisysteemiin EdgeRankiin tehtiin Facebookin toimesta muutoksia. Syksyn aikana myös suomalaisilla Facebook-sivuilla on alkanut näkyä ilmiö, jossa sivujen julkaisut eivät enää tavoita yhtä suurta käyttäjäkuntaa kuin aikaisemmin.

EdgeRank on Facebookin käyttämä algoritmi ja se säätelee, mitä päivityksiä käyttäjät näkevät uutisvirrassaan ja arvioi, mikä käyttäjää kiinnostaa. Facebook-uutisvirta ei siis toimi, eikä ole koskaan toiminutkaan, stramina näyttäen kaikkien seurattaviesi kaikki viestit.

Facebook pyrkii algoritmillä pitämään uutisvirran selkeänä ja helposti seurattavana. Algoritmi pyrkii päättelemään kuinka relevanttia tai kiinnostavaa sisältö on sen vastaanottajalle. Sisältöä kutsutaan nimellä "edge". Se, miten kiinnostavaa sisältö algoritmin laskelmien perusteella on, on kullekin käyttäjälle eri. Jokaisella sisällöllä on siis jokaiselle käyttäjälle oma EdgeRank.

Millä tavalla algoritmi valitsee kenelle tykkääjistä postaukset näkyvät?

Postausten näkyvyyteen vaikuttaa muutama seikka. Eniten näkyvyyttä saavat postaukset, joita on jaettu ja kommentoitu paljon. Tässä kommentointi on arvokkaampi kuin tykkäys, eli pelkillä tykkäyksillä näkyvyys ei nouse maksimaaliseksi. Toiseksi postausten näkyvyyteen vaikuttaa aika, jolloin postaus julkaistaan. Postauksen julkaisuajankohtaan kannattaa siis kiinnittää huomiota.

Mistä voi nähdä tilaston siitä, kuinka moni näkee minkäkin postauksen?

Tilastot näkee suoraan päivityksen yhteydessä. Ensinnäkin päivityksen nähneiden lukumäärän sivun ylläpitäjä näkee suoraan päivityksestä (kts. kuva alla).

Facebook-tilastojen Sitoutetut käyttäjät -luku (Engagement) kertoo tilastoa siitä, kuinka moni käyttäjä on klikannut postausta.

Pitäisikö tykkääjiä kehottaa muuttamaan omia Facebook-asetuksia asian tiimoilta?

Emme suosittele tykkääjien erillistä ohjeistamista. Sen sijaan kannattaa paneutua siihen, miten saada maksimaalinen näkyvyys postauksilleen. Koska kommentointi ja tykkäykset kasvattavat näkyvyyttä, kannattaa suosia esimerkiksi seuraavanlaisia päivitystyylejä:

• Joulupöytään kuuluu minun mielestäni ____.
• Joululahjat on jo ostettu. Kyllä vai ei? 
• Kuinka paljon sinä odotat joulua 1-10 (1 vähiten, 10 eniten)?
• Tykkää tästä päivityksestä, jos olet jouluihminen.

Facebook on myös ilmoittanut, että se lisää käyttäjille mahdollisuuden katsoa uutisvirtaansa Sivu-moodilla, jolloin siinä näkyisi vain organisaatiosivujen postaukset.

Mitä ajatuksia nämä muutokset herättävät? 

Mallia mediataloista - uusi M&M-blogipostaus; ulkona

"Usein sisältöjen tuottaminen itse oman talon sisällä vaatii erityisiä tietoja, taitoja ja valmiuksia, ja on tästä syystä usein hankalaa, työlästä ja kallista. Tämän takia esimerkiksi mediatalojen kannattaa useimmiten teettää työt talon ulkopuolella." Miksi yritysten kannattaisi ottaa mallia mediayhtiöistä sisältömarkkinoinnissa? Mikko kirjoittaa aiheesta blogipostauksessaan Markkinointi&Mainonta-verkkosivuilla.

Helene ja Mikko kirjoittavat säännöllisesti Sosiaalinen sukelluvene -blogiin ajankohtaisista sosiaalista mediaa koskevista ilmiöistä. Herättivätkö ne ajatuksia? Jätä kommenttisi kommenttiboksiin!

Helenen uusin M&M-blogipostaus; käsittelee digitaalisen kuluttamisen muutosta

"Miten voimme Suomessa pysyä mukana tässä muuttuvassa maailmassa, jos emme hyväksy sitä, että muutos digitaalisessa kuluttamisessa on todellisuutta? Se, että isot yhtiöt vähättelevät ulkomaisten palveluiden uhkia, ei vie asioita eteenpäin", kirjoittaa Helene uusimmassa blogipostauksessaan Markkinointi&Mainonta-verkkosivulla.

Helene ja Mikko kirjoittavat säännöllisesti Sosiaalinen sukelluvene -blogiin ajankohtaisista sosiaalista mediaa koskevista ilmiöistä. Olisiko sinulla mielessäsi sosiaalista mediaa koskeva aihe, josta haluaisit kirjoitettavan? Ehdota sitä kommenttiboksissa!

Harjoittelijaksi Zipipopille?

Haemme uutta harjoittelijaa Zipi-tiimiin ajalle 1.11.2012-30.4.2013. Mikäli etsit haasteellista ja monipuolista harjoittelupaikkaa Helsingin keskustasta, olet viestinnällisesti lahjakas ja kiinnostunut sosiaalisesta mediasta, saattaa tämä paikka olla juuri sinua varten.

Haemme Zipipopille harjoittelijaksi viestinnän opiskelijaa, joka osaa käyttää suomen kieltä taidokkaasti. Hän on huolellinen, tarkka ja tiedonjanoinen, tarttuu oma-aloitteisesti uusiin työtehtäviin, viihtyy ihmisten parissa ja on luonteva esiintyjä. Harjoittelija saa vastuulleen monipuolisia tehtäviä viestinnän parissa. Työtehtäviin kuuluu mm. sosiaalisen median kanavien koordinointi, asiakasprojekteissa avustaminen, tekstien oikoluku ja kääntäminen sekä yleiset toimistotehtävät. Harjoittelija tulee myös työskentelemään läheisessä kontaktissa asiakkaidemme kanssa.

Käytämme työkielenämme suomea ja englantia, minkä vuoksi molempia kieliä tulee osata käyttää niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Plussaa saa ruotsin kielestä ja kuvankäsittelyohjelmien käytöstä, mutta niiden hallitseminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Meille on tärkeää, että harjoittelija pääsee tutustumaan monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin. Hänellä on myös mahdollisuus jatkaa Zipipopilla harjoittelun päätyttyä.

Jätä hakemuksesi 15.10. mennessä osoitteeseen [email protected].

Mikäli mieleesi tulee kysymyksiä, ota rohkeasti yhteyttä!

t. Kirsikka
[email protected]
Puh. 010 229 1000